tiistai 23. marraskuuta 2010

I am stronger than Depression and I am braver than Loneliness.




Oli ehkä pitkästä aikaa kaunein päivä tänään.
Tosin jouduin istumaan klo 8.00-16.00 koulussa
ja
kun astuin koulujen ovista pihalle, se kimalteleva aurinko oli jo karannut jonnekin.

nyyskis :(

Käytiin jokatapauksessa Jasmiinan kanssa kak
kupatonkikahvilla kaupungissa ja istuttiin lörpöttäen kaikkia tyhjänpäiväsiä.
Mietittiin jopa sitä, että kuinka paljon ollaan muututtu näiden kolmen vuoden ajan:
miesasioissa, tyylissä,
aivan kaikessa.
Ja tietysti juoruiltiin niin paljon kun kerettiin
+

oltiin parkkipaikalla hakemas Jassun autoa,
kun hiihtelin iloisesti
siitä parkkipaikan läpi autolle
ja sitten
joku auto ajo mun perässä, haluten päästä ohittamaan (minähän en sitä taas yllätysyllätys huomannut).
No Jassu huusi jotai "Karo sun takana on auto!"
Ja mä juoksin siinä auton edessä
kuin pelästyny cityjänis.

Itseni nolaaminen on vissiin aina ollu mulla hanskassa :D


Mutta löysin miljoona ja yksi maailman kauneinta kuvaa (mielialaani kuvastavia lähinnä)
ja ajattelin kaunistaa tätä minun tylsän tummaa blogiani

bye my lovers

lla





We’ll just keep running from tomorrow with our lips locked.


Things aren’t always as they appear



Dress everyday as if you’re going to be murdered in those clothes




i swear i can get lost in your ocean storm cloud eyes.


tiistai 16. marraskuuta 2010

Sinutta on tyhjyys, sinutta oon vaan.


Olen tässä viimeiset 2 tuntia hokenut


olen typerä
olen typerämpi
olen typerin

~







Alkaa tuntua jo itsestäänselvältä tämä käsite ja mun itsetunto on lähellä nollaa.

Jotenkin vaan tänään niin moni asia on tuntunut väärältä ja kummalliselta, sekä ajatukset on liidelly niin paljon menneisyydessä, ettei pää meinaa sisäistää tätä paineen määrää. Ärsytän itseeni, varmasti ärsytän muita ja ärsyynnyn jo pelkästään mun mielentilaan nyt kokoajan. Miksi en vaa voi olla niin vahva, että otan yhden askeleen eteenpäin, sitten toisen ja huomaisin että kaikki se tuska olis jo takanapäin. Niinhän sinäkin olet näköjään tehnyt.

Melkein jo naurattaa, millane itseäänsäälivä emopelle musta on tullu taas yhdessä yössä, hei c´moon.
Yritin tänää kehitellä itselleni mahdollisimman paljon kaikkee ohjelmaa ja näin ihmisiä ja olin kaupungilla ja olin koulussa ja olin välillä ihan iloinenkin, mutta sitten aina ku vähänkin satuin hymyilemään, mun mieleen posahti taas se sama kaikki paska ja mun ilme väänty väkisinki tämmöseks -> : ( Sitten tytöt keksi, että ne tulis meille Kangasniemelle viikonlopuks ku porukat on poissa, ni mulle tuli heti paljon parempi mieli ja aloin sit kelata vklppua.



Toivottavasti edes joku ottais mun kädestä edes kerran kiinni eikä päästäis irti.
Tähdenlento, neliapila, kakkukynttilät.
kuinka monesti joudun toivomaan?






















thnxbye



POIKAYSTÄVÄ

Oletteko miettineet tuota sanan merkitystä.
hmmmmmm mä oon tehnyt sitä koko päivän, nimittäin mitä poikaystävä oikein tarkoittaa.
Poika, ystävä.

Periaatteessa poikaystävästä tulee heti mieleen ihminen jonka kanssa seurustelee ja pussailee ja halailee ja tui tui tui tui tui, mutta sitten miettii kun siihen perään tulee myös sana ystävä eli ihminen jolle pystyy kertomaan asioista, purkamaan tunteensa ja jolta saa aina tarvittaessa tukea, turvaa ja olkapäätä.

Sitten mietin, että jos poikaystävästä eroaa, niin eikö silloin myös pitäisi jotenkin pysyä jonkinnäköisissä väleissä, koska tietenkin hän on ollut sen seurustelun ajan senhetkinen PARAS ystävä. Okei, mä en tiedä miten tähän kellon aikaan rupesin vatvomaan tämmöisiä asioita, mutta minä olen niin surullinen esimerkiksi siitä, että muutama ex-poikaystävistäni on kokonaan kadottanut välit minuun ja emme ole enää missään yhteyksissä vaikka välillä tuntuisi, että haluaisi puhua erilaisista asioista heidän kanssaan. Ovathan ne ihmisiä joille on jossain elämänvaiheessa kertonut itsestään aivan kaiken ja he tietävät sinusta paljon enemmän asioita kuin normaalit kaverit esimerkiksi.



Silti seurustellaan ja ollaan tyttö ja poikaystäviä, sitten erotaan ja todennäköisesti välit katoavat kokonaan. Kumma juttu kyllä, koska minä ainakin keksin muutaman ihmisen jonka kanssa joistakin asioista olisi paljon helpompi jutella, mutta sitten tulee menneisyys tielle ja tuntee itsensä naurettavaksi mennä juttelemaan ihmisen kanssa joka on halunnut sinusta eroon tai josta olet itse halunnut joskus erota.



Joo ja jos ihmettelette mitä kummia minä selittelen, kello on 02:28


nukkumattia etsiskellen

maanantai 15. marraskuuta 2010

Wipe that smile off your fucking face.


PERJANTAI top 3

  1. Olin kännissä
  2. Olin kännissä
  3. Olin kännissä


Joo siis asioidenhan ei pitänyt taas mennä näin, vaan oli kyseessä Pauliinan ja Topin supersuuren kartanon (kellä 18vuotiaalla on semmone ruhtinaallinen maatila kotina??????????) no siis heillä on, mokomatkin onnen pekat!
Ja suunnitelma oli se, että menen istumaan iltaa heidän ja muutaman muun kanssa iltaa sinne.
Sitten haettiin vähän juomista ja innoissaan siinä pojat pelas biljardia kun me kikateltiin (hyi kikateltiin :D:Disajfd) sinkkuelämää 2 pyöriessä.
No me siinä luvattiin sivistyneesti siemailla ja illalla lähtisin Jasmiinan kyydissä kaupunkiin yöksi (me oltiin lievästi sanottuna 25km mikkelistä korpeen...).
Kunnes kaikki paitsi Jassu alko olla hiprakassa niin, leffan katsominen loppu kuin seinään ja siirryttiin siinä sit laulamaan singstaria :D ja pojat kuunteli jotain pitkälettien mättöä keittiössä > tai jotai sotajumalaa, nimi vissiin jo kertoo ettei ollu kyseessä mikään basshunter hehehehe.

MUTTA ASIASTA KUKKARUUKKUUN, se ilta oli loistava ja mä sit joskus viiden paikkeilla aamuyöstä lauleskelin vielä poikien kanssa jari sillanpäätä ja muita veisuja (eli en menny keskustaan, god knows why.......ois pitäny, hyi pahempi humala)

miten mulla taas tulee näitä sulkuhuomautuksia enemmän kuin laki sallii :DD anteeksi, mä olen väsynyt ja hypin taas vähän asiasta toiseen.



SUNNUNTAI top 3

  1. heräsin klo 7 ja istuin 4h junas
  2. hengasin lol jossai kampis seittemää asti
  3. Bullet for My Valentine
    +
    istuin klo 00:00-04:00 dösäs





Joo katokku oli kivaa herätä aamulla kello seittemä ja sit tsumpailin jossain Pieksämäen juna-asemalla jonkun mummon kans ettimäs oikeeta raidetta ku siel meni ne tunnelit sillee ristiinrastiin. Ja Rosita hyppäs mikkelin kohdalla kyytiin ja sit alko meidän yhteinen hupireissu kohti Helsinkiä. Okei, mä mietin koko sen matkan ajan, että mitä helvettiä mä teen stadis, mut joo- lippu hankittu bfmv varten, ni pakko mennä.
Mut siis ensimmäistä kertaa tuli semmonen olo, ettei mun kuulunut olla siellä ja kui tyhmältä mä näyttäisin kun ilmestyisin sinne.
Rosita onneks piristi mua koko matkan ajan ja stadiin päästyä me törmättiin heti ensimmäisenä Joannaan (nii häntä en ole nähny ku miljoona vuotta sitten ja olin yhtä hymyä ).
Siinä sitten vaihdeltiin kuulumisia ja kävin syöttämäs Rosin mäkis, opastin sen vessaan, lisää tuttuja, lisää ex-poikaystäviä (he he - he) ja mä vaa melkei hiljaa mielessäni olisin tehny mieluiten lähtöä Mikkeliin...

Okei, no sit Hanna ja Rosita juoksutti mut jäähallille ja vesisatees siel kyhnäsin sen näkösenä ku olisin ollu lammesta noussu ankka. Mun ilme oli vähintäänki tätä luokkaa > :))))))))))))))))))))))))
Ovet aukes, mentii sisälle, juoksenneltii pitki jäähallia narikalta toiselle, törmäsin Maikkiin ja Lauriin (kiva ylläri!) päästiin kentälle ja sit odoteltiin keikan alkua.
Joo no mä en siinäkää vaiheessa tosissaan ois halunnu olla siellä, varsinkaa ku se joku puita vai mitä ihmisiä syövä puu vai ihmine purjehti siihe lavalle olin että voi helvetti.
Mutta loppujenlopuks BFMV:n keikan jälkeen mun mieliala oli jotain ihan muuta (okei Matt )
ja sit vaa keikan jälkeen hymypyllyssä- fiiliksel juostiin dösään > mikkeliin > rositalle.

Oikein loistava reissu oli juu ja minä kiitän mun naisia jotka kesti mun "tapan kaikki" - hetkiä eilen :D




You take my hand and pull me next to you, so close to you
I have a feeling you don't have the words
I found one for you, kiss your cheek, say bye, and walk away
Don't look back 'cause I am crying...

I remember little things, you hardly ever do
Tell me why
I don't know why it's over
I remember shooting stars, the walk we took that night
I hope your wish came true, mine betrayed me

You let my hand go, and you fake a smile for me
I have a feeling you don't know what to do
I look deep in your eyes, hesitate a while...
Why are you crying?


Don't even dare to say you hi, still swallowing the goodbye
But I know the feelings still alive, still alive.




















torstai 11. marraskuuta 2010

Are we out of our minds?

JOOOPA JOOOO!

en jaksa ruveta selittää itestäni mitää elämänkertoja mut tosissaan tää päivä on ollu niin supermegaihmeellinen etten tiiä miten kuvailisin :D
Ensimmäisenä herään maailman pahimmassa olotilassa: okei itseaiheutettu darra, mut siinä sit katsoin etten kerennyt tunneille, opistojen väliseen sählypeliin, syömään ruokailuun, YHTÄÄN MIHINKÄÄN :D

Ragesin ja jotain jumittelin pari lisätuntia siinä sitten koneella ja mietin et mitä hemmettiä teen tän päivän. Okei, tää ilta lopulta meni sit siihen et (ajeltiin Annikan lololololo lainassa olevalla amispoppiautol...............jumputi jumputi) kyhnättiin jossain kolmosen keittiössä ja sit mun onnekseni kaikki opistolaiset lähti just tänään bailaaaa ku mulla ei ollu fiilistä.
Joten sit jäin tänne yksin kököttää, mitä oon nyt yrittänyt tässä viimepäivät mahdollisimman ahkerasti välttää.
Nimittäin yleensä siinä sitten käy niin, että jään miettimään kaikkia ylitsepääsemättömän vaikeita juttuja ja mun ilta päätyy turhaan itkeskelyyn.

Mutta nyt lähden pyydystämään sit meidän asuntolasta ees muutaman ihmisen joka vois
kehitellä edes jotain mukavaa tekemistä..

lla