lauantai 26. helmikuuta 2011

Let the rain wash away all the pain of yesterday.

Ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen avauduin eräälle ihmiselle asiasta joka on painanut mieltäni niin pitkään.

Tämä ihminen kuunteli, ei keskeyttänyt, antoi minun puhua ja purkaa kaikki tunteeni
sanoiksi. Ja nyt se kaikki mitä en ole uskaltanut ääneen lausua, sattuu niin paljon. Tiedätkö, tunteet ja ajatukset sekaisin, tiedän mitä haluan, sinut. Olet siellä, minä täällä.

Your throat is worn away

You're still screaming my name

You scream relentlessly

If I could keep you out

If I could keep you?


Viime kuukausina olen vihannut, rakastanut ja antanut vain tunteiden pysyä siellä jossain
syvällä takaraivossani.

Yön pikkutunteina tulet aina silti kummittelemaan mieleeni ja olen nyt viime viikkojen aikana huomannut, että kukaan ei ole niinkuin sinä.

Jokaisen pikkuvikasi kanssa olet täydellinen, täydellinen minulle.


Ja silti olet siellä, kaukana.
This distance won't keep your words from screaming my name

This distance won't keep your words from smothering me.



haluan nämä hetket takaisin.




Ei kommentteja: