Mä tahdon lentää sun kanssa kattojen yllä.

Mä olen ruvennut kirjoittamaan.
Ihan kirjoittamalla kirjoittamaan, enkä tarkoita vain tätä blogia
vaan olen varautunut ajatuksieni tulvimiseen
jopa koneelta poissaollessani.

Kuulostaa just kliseiseltä runoilijaemolta
kantaa mukana semmoista mustaa vihkoa
mutta minulle siitä on tullut hyvinkin tärkeä kaveri.

Bussissa istuessani, ikkunaan nojaten
mietiskelen paljon asioita ja syntyjä syviä.

Välillä kirjoitan kesästä, sinusta, musiikista, hassuista fiiliksistä.
mm. tästä ihastumisen tunteesta, joka saa punan nousemaan
poskille, vatsan kikattelemaan ja varpaat kipristelemään.

Joskus suunnittelen vain tulevaisuuteni valkoiselle paperille

leikkien, että saisin itse kirjoittaa itselleni koko elämän
alusta loppuun.

Mä tahdon lentää sun kanssa kattojen yllä
Voidaan käydä pilvissä kyläilyllä
Sä oot toisesta maailmasta
Jostain paljon kauniimmasta

Sä oot toisesta maailmasta

Ikinä en ole minnekään kirjoittanut
mutta tänään ajattelen taas aukaista yhden

sivun elämässäni lisää
ja

jaan teidän kanssanne pienen 'rustauksen'

ja aiheena on tietenkin yksi intohimoistani

blogit.

Kurkistan

Hiiren napsutusta, rullausta, linkkiä vaihtaessa kuuluu pieni 'klik'- ääni.

Silmäni liikkuvat nopeasti ja välillä melkein unohdan muistaa hengittää, kun uppoudun

ihmisten jokapäiväisten salaisuuksien joukkoon.

Jotkut täyttävät oman 'nettipäiväkirjansa' kuvilla, henkeäsalpaavilla otoksilla, jotka
saavat minut yleensä vain tuijottamaan niitä useita minuutteja kunnes muistan taas
tietokoneen hiiressä olevan rullan.

Jatkan matkaa kohti seuraavia tuntemattomien ihmisten seikkailuja.
Sipaisen kutittavan hiussuortuvan nenältäni ja lipaisen huuliani.

Sydämeni tykyttää kiivaana ja naurahdan pariin otteeseen jonkun helsinkiläisen
tytön kertoessa mustalle nettisivun pohjalle, kuinka hänen päivänsä

oli ollut täynnä erilaisia hullunkurisia vastoinkäymisiä.

Nostan olkapäätäni ja hieman pyöräytän kättäni taaksepäin, otsani mennessä ryttyyn.
Sitä se liika koneella istuminen teettää, mutta silti en luovu rakkaimmasta harrastuksestani.

Seuraava sivusto esiin ja napsautan musiikkilinkin näkyviin.

Hetkessä musiikki kajahtaa korviini ja uppoudun kuvien, sekä tekstin kautta aivan toiseen

maailmaan.

Toisen ihmisen elämään, aivan kuin olisin pieni kärpänen katossa

joka tiirailee jonkun tuntemattoman ihmisen jokapäiväisiä askareita.

Olo on kuin pienenä tyttönä konsanaan

pukea kauniille barbi nukelle isoja hattaran muotoisia prinsessamekkoja

kuvitellen aivan uuden elämän itselleni.

Kännykkä pirahtaa soimaan

ties soinut kuinka kauan

ja

hetken luulin jo kadottavani itseni jonnekin kauas.

-------------------------------------

onkohan minusta tulossa höpsö